Sivut

lauantai 5. tammikuuta 2013

Periaatteet on tehty rikottaviksi

Toivoisin, että kaikki lapsettomat tekisivät listan periaatteista, joita haluavat noudattaa lapsen kanssa. Minä olin nimittäin ainakin kamalan jyrkkä mielipiteissäni raskausaikana ja nyt en ole ollenkaan jyrkkä. Tai siis periaatteet ja puheet on murtuneet. Tässä pyhien aikaan juttelin erään nyt ensimmäistään odottavan kaverin kanssa ja ai että, kuinka tunnistinkaan sieltä vuodentakaisen itseni.

Minäpä kirjoitin (kasvatus)periaatteeni ylös jotakuinkin vuosi sitten, ja jaan ne nyt tässä. Jouduin lähes koko Putouksen ajan nukuttamaan K:ta, joten tämä on lauantai-illan huumoripläjäys myös - ainakin minulle. Boldatut tekstit siis talvelta 2011 ja perässä tänään kirjoitettu selitys.


Ei vaaleanpunaista. Eikä vaaleansinistä. En halua tyrkyttää lapselle tiettyä sukupuoliroolia. Itse halusin tenavana leikkiä autoilla, mutta sain silti aina jotain nukkeja.
Kuten kuvasta näkyy, niin vaaleanpunaista on ja sitä käytetään. Olen sitä itsekin ostanut. Pinkki näyttää valitettavan hyvältä tyttövauvan päällä, MUTTA mua ärsyttää se kuinka kaupoissakin erotellaan selkeästi tyttöjen- ja poikienvaatteet.


Opetan lapseni oikeastaan ihan heti olemaan ilman vaippaa. Luin, että se on mahdollista.
HAH! Tälle on olemassa termi, vessahätäviestintä. Joo, ei ihan toiminut tämä periaatteellinen linjaus ja vaippoja käytetään kyllä.

Vähintään käytän vauvalla sitten kestovaippoja.
Ollaan käytetty kestovaippoja K:lla siitä lähtien kun se siirtyi ykköskoosta kolmoseen. Tai onkohan tämä sitten osakestoilua nimeltään, mutta öisin ja reissussa on kertsit ja päivisin kestot. Hirveen tyytyväinen ja ylpeä olen tästä kestoilusta ja suosittelen kaikille!


Mikäli ompelukoneen haen, niin pipot ostan kaupasta. En kankaana.
Tiedättekö kuinka monta itsetehtyä trikoopipoa saa yhden kaupastaostetun hinnalla? AIVAN SIKAMONTA. Ja trikoopipon tekeminen on helppoa, varsinkin neliöpipojen. Ja katsokaa tuota lammaskangasta. Eikö oo söpöä! Söpömpää tiesti olis, jos siitä jotain tekisin, koska ostin sitä kuitenkin metrin. Joskus (kuten tänään), otan tuon kankaan vaan esille ja ihailen söpöjä lampaita.

Käyn vaunulenkeillä usein.
Ennen pakkasia ja lumia kävin usein. Ja sitten K oli sairaana ja lopulta minäkin. Ja sitten tuli joulu. Nyt jatketaan tästä "usein"-tavoitteesta.

En kerää mitään vaippapisteitä.
Keräänpäs! Niitä vähiä, mitä meillä kertyy.

Menen töihin hetimmiten, kun äitiysloma loppuu
Enpäs menekkään. Menen sitten joskus ja en stressaa asiasta.

Harrastan lapsen kanssa heti pienestä pitäen ja olen oikeasti läsnä. 
Ollaan me käyty tosiaan vauvauinnissa, mutta tämän pointin merkitys kasvanee vuosien mittaan.

Elämä ei lopu. Voidaan tehdä ihan samoja asioita mitä ennen lasta. Ne vaan on vähän hankalammin toteutettavissa.
Ensinnäkin: kirjoitan lauantai-iltana blogipostausta, enkä juo hillitöntä määrää punaviiniä talven pimeyden torjumiseksi. Toisekseen: en maannut sohvalla kovin pitkään Putousta katsellen, vaan vauva vaati litratolkulla iltahuikkaa. Kolmanneksi: hankalammin toteutettavissa = vaatii kompromissejä. Elämä ei lopu, vaikkakin joskus aamuyöllä klo 3 on sitä toivonut itselleen. Terveisin dramaqueen.

Mihinkään äitiysryhmiin en lähde. 
Olispa täällä joku liveäitiysryhmä! Olispa kiva hengata muiden äitiyslomalaisten kanssa! Onneksi on internet ja siellä kivoja fb-ryhmiä. Lisäksi kaikille muillekin suosittelen päikkäriajan realityviihteeksi Äitylit-nimistä (mua vähän sylettää sanoa tuota sanaa "äitylit" ääneen) FB-ryhmää. Ah, draamaa, johon ei tarvi todellakaan itse puuttua mitenkään!


Pudotan raskauskilot nopeasti.
No aluksi olis ollut inspiraatiota tähän, mutta sitten huomasin, että maito loppuu jos en syö riittävän hyvin. Että olen sitten syönyt.

Vien lapsen luontoon ja metsäretkille usein.
Ollaan tehty päiväreissuja vauvan kanssa ja trendi on nouseva. Huomenna moottorikelkkailemaan vauvan kanssa!

Pari vuotta sitten käytiin Ranualla katsomassa jääkarhuja.
Lomareissuilla käydään eläintarhoissa!
Saatan ehkä itse vähän tykätä eläintarhoista ja varsinkin nämä Suomen eläinpuistojen eläimet on hyvissä oloissa. Ähtärin eläinpuistossa voitais käydä jo ensi kesänä :)

Joskus voidaan syödä mäkkärissä. Toisinaan oikeassa ravintolassa. Pääasia että lapsi käyttäytyy.
Kiristys, lahjonta ja uhkailu ehkäpä? K ei ole vielä näyttänyt kynsiään julkisilla paikoilla. Oon muuten viimeks käynyt mäkkärissä kesälomareissulla 2011. Paikka oli Helsingistä itään ennen Kotkaa ja söin varmaan kolme euron juustoa, koska olin raskaana ja oli pakko syödä.

Kotona meillä syödään monipuolista kotiruokaa vähintään kerran päivässä kaikki yhdessä.
Tänään syötiin miehen kanssa lämmitettyä makaronijuttua tietokoneen ääressä. Kyllä mä kuitenkin ruokaa teen ja useimmiten sitä syödään yhdessä.

Luen lapselle paljon.
En oo lukenut. Toisaalta tyttö on reilu 8kk ja sille riittää että mä olen.

Telkkarista lapsi ei pääse katsomaan huonosti dubattuja lastenohjelmia. Niitä, jotka tulee maikkarilta lauantaiaamuisin. Onkohan niitä vielä? Ihan sama. Ostan vaikka kaikki muumi-DVD:t, mutta niitä kammotussarjoja ei meillä katota.
Ei tarvi ostaa levyjä, kun meille tulee se hieno uusi telkkari, josta saa Yle Areenan lastenohjelmat pyörimään naps vain! Mutta huonosti dubatut lastenohjelmat on aivan kamalia.

***
Aikanaan inspiroiduin muuten kirjoittamaan ylläolevan listan Vuoden mutsin blogipostauksen innoittamana. Postauksen kommenttipoksissa on lisää rikottuja periaatteita.

Ehkä tämä lapsiprojekti opettaa mut kestämään pettymykset ja vastoinkäymiset entistä paremmin? Todennäköisyys sille, että K:n prinsessakausi kestää koko lapsuusajan, lienee korkea?

4 kommenttia:

  1. Pisteet Ähtärin Eläinpuistiolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootko ite milloin käynyt viimeks? Mä oon joskus kaaaaaaaauan sitten :)

      Poista
  2. Eikö Vetelissä ole live-mammaryhmää?? MLL:n perhekahvila toiminee... miettii Merja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa ei ole nyt syksyn aikana ollut MLL:n perhekahvilaa ollenkaan, mutta nyt tämän vuoden puolella pitäis se pyörähtää käyntiin :)

      Poista