Sivut

tiistai 8. tammikuuta 2013

Tuija Lehtinen gave me unrealistic expectations


Väitän, että jokainen alle nelikymppinen suomalainen nainen on lukenut jonkin Tuija Lehtisen kirjan joskus. Itse olen lukenut ne lähes kaikki ja vielä moneen kertaan. Vaikka kuva toista kertoo, niin en sano, että keräisin Lehtisen teoksia, vaan ostan, jos tulee halvalla vastaan. Monta kokoelmani teoksista olen löytänyt käytettyinä eurolla ja pokkareita on usein ollut matkalukemisena.

Lehtisen nuortenkirjat ovat väkevästi juuri ilmestymisaikansa kuvauksia. Aikuisten romaaneissa taas päähenkilön tavoite on miehen metsästäminen. Omia suosikkejani ovat nuorten romaanit ja erityisesti Sara-sarja, joka nostatti lukioikäisenä matkustamiskuumeen. Katselin Lehtisen Otavan kirjailijasivua ja laskin, että vuonna 2012 Lehtiseltä on ilmestynyt neljä uutta nidettä. Aika tuottelias vuosi, sanoisin!

Mulla sen sijaan ei lukemisen suhteen ole ollut ollenkaan tuottelias vuosi 2012, sillä olen saanut luettua lapsen syntymän jälkeen tasan yhden kirjan. Se oli muuten jokin Lehtisen teos, mutta yhtään en muista mikä. Loppu oli kuitenkin onnellinen. Kirjastossa käyn kerran-pari kuussa, mutta sieltä lainatut kirjat lähinnä koristaa eteistä.

Otin muuten postauksen kuvan jalustalla ja 30 sekunnin valotusajalla. Eron huomaa käsivaralta sisätiloissa näpättyihin räpsyihin. Oikeastaan tein tämän postauksen myös siksi, että kokeilin tuota jalusta + valotusaika -komboa ja halusin esitellä tulosta :)

Huomasin muuten, että mulla on kaks Roskisprinssi-pokkaria. Olisko kenellään tarvetta sille?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti