Sivut

tiistai 28. toukokuuta 2013

Mites tätä blogia ajettiin?

Mini-ihminen vuosi sitten.

Kerroin teille uutiset, olo on vähitellen parantunut, tuli kesä ja blogikirjoittelufiilis katosi. Päätin olla stressaamatta blogin vähäisestä päivittämisestä ja keskittyä lähinnä syömiseen välipalojen muodossa.

Olotilat on siis parantuneet vähitellen. Tosin joka kerta kun olen miehelle hehkuttanut, että "nyt tää pahoinvointi on varmaan jo selätetty!", niin seuraavana aamuna oon taas oksentanut. En siis uskalla sanoa, että äklötysolot olis ohi ja kyllä sitä vaan täytyy jatkuvasti jotakin syödä. Semmoista kokovartaloväsymystä ei enää oikein ole ja vähitellen oon ryhtynyt taas tekemään ruokaakin, eikä K:n ruokailut oo olleet äidin osalta itkemistä. K on syönyt yhä vähemmän pahanhajuista purkkiruokia ja enemmän ihan samaa safkaa kuin mekin. Parhaiten on uponnut perunamuusi ja lihapullat.

Ensi viikolla K menee hoitoon mun äidille ja itse painelen kesähommiin. Mukavaa vaihtelua, ja varmaan kuluu odotusaika sutjakkaammin. Olisin kyllä niin mieluusti viettänyt nyt huhti-toukokuun töissä, niin tämä oman olon jatkuva vatvominen olis jäänyt vähemmälle. Odotan siis kesähommilta muuta ajateltavaa!

Mieltä on askarruttanut monet monikkoraskauteen liittyvät asiat ja riskit, mutta en oikein osaa pukea näitä pelkojani sanoiksi. Enkä oikein usko, että mun ihan vielä tarvii kaikkea tietää, koska pelkäisin vaan enemmän sitten. Oon hyväksynyt tilanteen ja koettanut unohtaa kaikki hienot ylevät tavoitteeni ja odotukset tulevaisuuden suhteen. Ainoa tavoite on, että tän vuoden lopulla meillä olisi kolme tervettä lasta ja järjissään olevat vanhemmat.

Monenlaista blogattavaa mulla kyllä olis, kunhan tyhjentäisin tietokoneeni kuvia tursuavan kovalevyn ensin ulkoiselle kovolle, kun tilaa ei ole. Lisäksi tässä välissä meinasi järkkäri mukamas hyytyä, mutta onneksi (höh) mies korjasi sen ja en voi ostaa vielä uutta. Uuden ostan vasta sitten kun vanha lopettaa totaalisesti toimintansa, mutta salaa toivon sen päivän olevan kohta käsillä.

Nyt ajattelin lukea pitkästä aikaa hieman muitten blogeja, kun K nukkuu vielä aamu-uniaan. Tähän tiistaipäivään sopii monenlaista touhua ja toivottavasti myös illemmalle rantasaunaa!

Moro siis! Toivottavasti seuraavaa postausta ei teidän tarvi näin pitkään odotella enää koskaan, mutta en lupaa mitään varmaa :)

maanantai 6. toukokuuta 2013

Buzz! Aita matalalle valmisruoalla


Minäkin pääsin mukaan Buzzadorin Hälsans Kök-kampanjaan ja just nyt hajuttomat ja nopeat valmisruoat sopivat elämään hävyttömän hyvin. Eilen meillä syötiin siis yllättävän hyviä kasvispullia pakkasesta, uuniperunaa ja valkoista soosimössöä, johon tyhjensin kaikki kaapista löytyneet valkoisten mössöjen pohjalliset sekä lisäsin ruohosipulia, valkosipulia ja mausteita.

Tuotearvostelut on hiottu huippuunsa uudistuneessa MB-lehdessä, joten tässä samaan tyyliin arvostelu pyöryköillekin:

Hälsans Kök KasvispyörykätMAISTUU MYÖS LIHANSYÖJILLE. Hinta: n. 5e. Paino: 300g. Energiaa: 117 kcal/100g, josta proteiinia 18 g, hiilihydraatteja 10,5 g ja rasvaa 6 g.
Mainioita pullia akuuttiin nälkään ja helppoon elämään. Paketista riitti kahdelle nälkäiselle isoon annokseen. Pullien pinta oli rapea ja suolan määrä (1.6 g) suurehko, joten taapero jäi tällä kertaa pullatta.
HYVÄÄ: Maku, rapsakka olemus. HUONOA: Pieni pakkauskoko. KENELLE: Arjen helpotukseksi, kasvissyöjäkaverille illanviettoon.

Ajatus raa´asta lihasta on äärettömän vastenmielinen, eikä ruoan tekeminen kiinnosta pätkääkään. Olen yleisesti ottaen kaikenlaisia valmisjuttuja vastaan ja normitilassa ainoa valmiiksi einekseksi luokittelemani asia vakituisesti kaapissa on sekalainen kokoelma erilaisia tomaattimurskapurnukoita. En ole ruokanatsi, mutta tämmöinen viikkotolkulla einesten mättäminen ärsyttää itseäni suunnattomasti. Valinta on nyt vaan pitänyt tehdä oksentamisen ja einesten välillä, koska jatkuvasti on syötävä.

Seliseli. Paskamutsi.

lauantai 4. toukokuuta 2013

Aamun kuva-arvoitus

Sen lisäksi, että tässä on viime viikot ollut yhtä yllätysten myllerrystä, niin eilinen käynti Kokkolassa veti perheen sanattomaksi ja nyt vähän jo hymyilyttää.

Että osuipas sitten meidän kohdalle.


Äitipolin niskapoimu-ultrassa löytyi yllättäen kaksi vauvanalkua, vaikka yksi oltiin vaan tilattu. Molemmilla on hyvät sykkeet ja omissa vesiammeissa lilluvat. Kauhistuttaa, ilostuttaa ja jännittää. Meille tulee kaksoset! Meitä on VIISI ens joulukuuhun mennessä ja näistä viidestä kolme on alle 2-vuotta. Loput kaksi todennäköisesti koettavat vain selvitä hengissä ja järjissään toisesta vauvavuodesta heti perään.

Eka kolmannes alkaa olla takana ja samoin joissakin määrin pahoinvointikin. Ruoan tekeminen on edelleen tuskallista, varsinkin jos pitää yhtään katsella raakaa lihaa. Ollaan eletty aika puolivalmisteilla siis viime ajat, mutta toivottavasti halu laittaa jotakin evästä palautuisi pian. Aamuisin väsyttää ihan saatanasti, mutta niin vaan K herättää viimeistään seiskalta. En ajatellut kertovani raskaudesta vielä hetkeen missään, mutta nyt on pakko, kun niitä on kaksi ja tää on ihan hullua! Kn raskaudessa mulla oli raskausdiabetes ja sitä odottelen myös diagnoosiksi tällä kertaa.

Tavallaan onneksi meillä on jo puolet kaksosten tavaroista valmiina. Enää tarvii hankkia puolet lisää :)