Sivut

tiistai 24. syyskuuta 2013

Monikäyttöinen kurpitsasose


Mun käsitys kurpitsan viljelemisestä on seuraavanlainen: idätetään taimia siemenestä sisällä alkukeväällä, istutetaan ne kesäkuussa nauta-eläinten jätöksiin, pidetään harsoa päällä hallan varalta ja kastellaan usein. Syksyllä kuin taikaiskusta kurpitsamöhkäleitä on käsittämättömän paljon ja niille pitää keksiä jatkokäyttöä. Olen ollut siis pelkästään jatkokäyttäjä, en viljelijä. Keväisin osa-aikaisiksi luomuviljelijöiksi ryhtyvät vanhempani, joten minä nautin vaan tuloksesta.

Varsinkin jenkkiresepteissä puhutaan tähän vuodenaikaan usein tuotteesta nimeltä "100% canned pumpkin pure" tai vastaavaa. Purkitettua kurpitsasosetta ei meidän kauppojen hyllyiltä löydy, mutta se ei ole syy jättää reseptejä tekemättä, jos vain kurpitsoja riittää.

Suomalaiset kutsuvat talvikurpitsaksi sitä kurpitsaa, josta jenkit tekevät halloweeniksi kurpitsalyhtyjä. Näistä oransseista möhkäleistä syntyy siis pienellä vaivalla kurpitsasosetta, jota amerikoissa myydään purkitettuna.

Työstin yhdestä kurpitsasta sosetta, mutta unohdin kuvata alkutilanteen ja pakkausvaiheen. Kuvitelkaa siis kuvasarjan alkuun yksi viipaloimaton kurpisa ja loppuun pakastepussillinen kurpitsasosetta.


Viipaloin arviolta ekaluokkalaisen pään kokoisen talvikurpitsan kahdeksaan osaan ja asettelin pellille. Siemenet olisi voinut poistaa jo tässä vaiheessa, mutta koska vihannes oli hitusen turhan kiinteä, niin jätin irroittamatta. Uuni lämpesi 170 asteeseen ja kurpitsa viihtyi siellä kunnes oli ottanut snadisti väriä pintaan. Puhutaan ehkä jostain tunnista, puolestatoista.


Viipaleet kuivahtivat hieman, mutta sen ansiosta kuoren ja siementen irroittaminen oli helppoa.


Talvikurpitsan siemenet on arvokasta kamaa, mutta niiden riipiminen hedelmälihasta on hankalaa. Heitin perkeet siis menemään.


Jamie Oliver sanoisi jotain tyyliin "Give it a wizz".  Lisäsin tuonne sekaan vähän vettä, niin meni helpommin soossiksi.


Tsup. Tuommoinen. Yhdestä talvikurpitsasta tuli noin 5 dl sosetta. Käytin tästä puolet heti kurpitsavohveleihin ja puolet pakastin.

Vuodelevon yhteydessä tapahtuvan keittiöpuuhailun pitää olla helppoa ja nopeaa :)

3 kommenttia:

  1. Minä ähersin kaapimalla sisukset veks. Ja erottelin ne perkeleet yksi kerrallaan..ei onnistunut paahtaminen, vissiin ne ois pitänyt kuivattaa kunnolla (en minä hätähousu jaksanu). Lihasta tein pikkelsiä ja kuoresta...yllätyyys...lyhdyn!!! Ekaa kertaa ever!

    VastaaPoista
  2. Hei! Poistitko muuten kuorta ennen kuin laitoit lohkot soseeksi? Vai soseutuuko kuori hyvin?

    VastaaPoista
  3. Ja heti kun olin tämän edellisen kirjoittanut, huomasin kohdan, jossa mainitsit että "kuoren ja siementen irroittaminen oli helppoa" uunissa käyttämisen jälkeen. Heh :) Kiitos kuitenkin!

    VastaaPoista