Sivut

torstai 24. lokakuuta 2013

Tuoreita sämpylöitä

Tein tässä taannoin sämpylöitä ja sain pyytämättä hommaan apurin. Kaveri ei tosin helpottanut hommaa ollenkaan ja halusi nuolla taikinaa, joten ehkä juuri siksi valmista tuli nopeasti.





Valmiit sämpskyt maistui iltapalana. K:n iltapuuron syöminen on vähentynyt ja ollaankin tehty (siis mikrotettu) puuroa ehkä noin pari kertaa viikossa. Väsyneelle K:lle puuro ei maistu koskaan, joten vähemmillä itkuilla ja suuremmalla onnistumisentunteella sitä selviää, kun lapselle tarjoaa leipää, hedelmää ja maitoa. Tyhjä puurolautanen on kuitenkin edelleen mulle se onnistuneen päivän mittari.

Sämpylänleivonnassa en tule varmasti ikinä saavuttamaan edesmenneen mummoni tasoa, mutta siihen on hyvä pyrkiä. Yksi mummon sämpylätaika oli se, että kun taikina on kohonnut, niin sämpylöiden muotoiluvaiheessa taikinaa vaivaillaan mahdollisimman vähän sekä voidellaan vedellä ennen uuniin laittoa. Ne sämpylät oli jotain ihan taivaallista!

Tämän sämpyläsatsin tein vähän turhan kylmään jogurttiin ja vaivasin taikinaan vähän liikaa jauhoja. Klassiset mokat siis, mutta ei vaikuta makuun. Varsinkaan tuoreiden leipien. En laita reseptiä, koska nämä tein fiiliksellä, eli nesteenä mitä kaapista löytyi ja jauhoina sekalainen lajitelma mm. tattarihiutaleita, ohrajauhoja, kauraleseitä sekä hiivaleipäjauhoja. Sämpylöiden leipominen on vähänniinkuin kuiva-ainekaapin tyhjennysprojekti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti