Sivut

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Nettinimiäiset

Huomasittekohan, että aikaisemmin blogissa esikoisesta käyttämäni mysteerinen K vaihtui jokin aika sitten Kiiraksi? K kun taipuu yhtä luontevasti kuin metrinen halko. On pitänyt kertoa myös kaksosten nimet, joten nyt tänä kauniina kevätsunnuntaina, kun tytöt ovat juuri täyttäneet 5 kuukautta, on aika juhlia nettinimiäisiä!


Meillä asuvat siis Inari ja Iiris. Kumotkaa virtuaaliset skumppalasilliset tämän paljastuksen kunniaksi. Tai saa olla oikeatkin. Skool kumminkin!

Oon miettinyt tätä pitkään, että miten julkaisen tällä netissä kaksosten nimet. Toisin kuin kasvokuvat, joita olen varsin surutta julkaissut, on vauvojen nimet tuntuneet intiimeiltä ja sellaisilta että haluan ne pitää piilossa. En tosin osaa selittää syytä. K-kirjaimen käyttö Kiiran nimen tilalla tuntui suojelevan häntä joltain. En tiedä miltä. Stalkkereilta. Satunnaisilta googlettelijoilta. Maailman pahuudelta.

Faktaahan kuitenkin on, että jos meidän elämää haluaa stalkata, niin sehän onnistuu mainiosti kun allekirjoittanut tarjoaa siihen helposti mahdollisuuden kaikilla mahdollisilla sosiaalisen median keinoilla. Mä uskon pienen paikkakunnan suojelevan meitä ongelmilta ja avoimen some-käyttäytymisen olevan täällä vain positiivinen asia. Ehkä haluan olla poikkeus sääntöön sulkeutuneitten suomalaisten joukossa.

Lisäksi Inari ja Iiris ovat yhä enemmän omia yksilöitään. Kaksosista puhuminen on, kuin puhuisi yhdestä asiasta. Massasta.

Etunimien valinta oli lopulta helppoa. Kiirasta tuli Kiira, koska haluasin esikoiselle K:lla alkavan nimen. Jotakin nasevaa, suomenkieleen sopivaa, mutta myös kansainväliseen käyttöön käyvää. Nimi sopii hyvin temperamenttiselle, jääräpäiselle ja touhukkaalle pikkutytölle. Kaksosten nimet olivat taas pyörineet mielessä jo Kiiran nimeä mietittäessä, mutta ne jätettiin silloin käyttämätkä. Eikä ne sopineet K-kirjainkriteeriin. Inari tuo mieleen Lapin ja mulla on jatkuva kaipuu sinne. Iiris kuulostaa kesältä. Se, kumpi kaksosista minkäkin nimen sai, perustuu muistisääntöön. A-vauva on Inari, koska Inarissa on A-kirjain. Tällä yksityiskohdalla ei ole myöhemmässä elämässä varmastikaan pahemmin merkitystä. Inari on järvi ja samoin hänen toinen nimensä on vesiteemainen.

Lapsikatraamme toiset nimet ovat peräisin Kalevalasta ja ovat kolmetavuisia. Pidättäydyn kirjoittamasta niitä, että josko se on vielä viimeinen aseeni maailman pahuutta vastaan. Varmaan joskus koen tarvetta kertoa nekin.

Lapsille ei pidetty ristiäisiä, vaan nimiäiset. Kiiraa juhlittiin eräänä helteisenä kesäsunnuntaina suurella joukolla ja Inaria ja Iiristä pienemmällä köörillä joulunpyhinä. Pidin kaikille lapsille pienet puheet nimien alkuperästä kertoen ja kaikille myös kerätään muistojen arkkua syntymävuodelta. Lisäksi vieraat saivat tehdä lapsille "ennustuksen" tulevaisuuteen. Arkut ja ennustukset avataan ja luetaan sitten 15-vuotisjuhlissa.

Yksi asia elämän todo-listalta siis pois, kun ei tarvi ohjelmaa miettiä teinien synttäreille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti